Kalasto ja kalakannat/Länsi-Suomen kalatalouskeskus 2020
Hoitoyhdistys on teettänyt Kiskon Kirkkojärvellä koeverkkokalastuksia viiden vuoden välein vuodesta 2005 lähtien. Järveen on laskettu kolmena peräkkäisenä päivänä yhteensä 30 verkkojataa, joista kussakin on ollut 12 eri solmuväliä 5-55 millimetrin välillä. Pyyntialueita on ollut tasaisesti eri puolilla järveä ja yli kolmen metrin syvyisillä alueilla on käytetty myös pintaverkkoja. Koekalastukset on tehnyt Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ja kalojen käsittelyssä on ollut suurena apuna hoitoyhdistyksen talkoolaiset. Talkooväki on irrottanut kalat verkoista silmäkoon mukaisesti ja L-S Kalatalouskeskus on suorittanut lajinmääritykset, mittaukset sekä tulosten kirjaamisen ja raportoinnin. Vuonna 2020 koekalastus tehtiin 17.–19.8.2020 välisenä aikana.
Kirkkojärven kalabiomassa ja kalantuotanto ovat suuria ja ne näyttävät jatkuvasti kasvaneen. Vuonna 2020 keskimääräinen yksikkösaalis (5,8 kg/verkkojata) oli selvästi suurin 15 vuoden seurantajaksossa. Muilla Etelä-Suomen rehevillä järvillä tehdyissä koekalastuksissa yksikkösaaliit ovat olleet pääsääntöisesti pienempiä.
Järven valtalajeja ovat särkikalat, joiden osuus on ollut jatkuvasti vähintään kaksi kolmasosaa kalaston massasta ja yksilömäärästä. Särkikaloista selvästi runsaimpia lajeja ovat lahna ja pasuri, joita yhdessä on ollut yli puolet vuosien 2010-2020 saaliista sekä kappaleina että biomassana. On syytä tässä yhteydessä mainita, että pientä lahnaa ja pasuria on varsin hankalaa erottaa toisistaan, joten ne on jouduttu koekalastuksissa välillä niputtamaan yhdeksi lajiryhmäksi. Suurimpana ryhmänä vuoden 2020 koekalastussaaliissa erottuivat noin 7 senttiset pasurit. Myös 10-20 sentin kokoluokat olivat vahvoja.
Kirkkojärvessä on myös vahva petokalakanta: petokalojen osuus koekalastusten saaliin painosta on ollut seurantajakson aikana 20-30 prosenttia. Vallitsevana lajina on kuha, joka kesän 2020 koekalastuksissa näytti olleen Kirkkojärven toiseksi yleisen kalalaji sekä massaltaan että yksilömäärältään. Kuhan osuus oli lisäksi huomattavasti suurempi kuin aikaisempina vuosina. Kirkkojärvestä saatiin saaliiksi kaiken kokoisia (5-55 cm) kuhia, vaikka isommat kuhat eivät koeverkkoihin kovin hyvin tartukaan. Kuhan luontainen lisääntyminen näyttää vahvalta koekalastusten valossa: pienet saman vuoden (noin 6-7 cm kuhat) ovat olleet vuosien 2015 ja 2020 kuhasaaliin valtaryhmänä.
Suosituksia/Länsi-Suomen kalatalouskeskus 2020
Tehokalastukset
Jatkamalla Kirkkojärvellä aikoinaan lopetettuja tehokalastuksia järven kalakannan rakennetta saataisiin todennäköisesti parannettua ja kalakannan kokoa pienennettyä, mutta yhden vuoden aikana pitäisi saada enemmän saalista kuin vuosina 1994 – 2004. Pyhäjärvi-instituutti on laskenut Varsinais-Suomen yli 50 hehtaarin järville särkikalojen kestävän kalastuksen saalispotentiaaleja, ja Kiskon Kirkkojärven osalta se on 75 tonnia vuodessa (105 kg hehtaarilta). Kaikki petokalat pitää tietysti pyynnin yhteydessä vapauttaa.
Käytännössä tehokalastus vaatii ammattimaista toimijaa ja välineistöä, kuten erilaisia rysiä (paunetteja) ja nuottaa. Parhaassa tapauksessa kaupallinen kalastaja rahoittaisi kalastuksen myymällä saaliin elintarvikekäyttöön, jolloin vedenomistajat vain mahdollistaisivat pyynnin vesialueillaan ja saisivat ilmaiseksi hyödyn parantuneena kalaston rakenteena ja mahdollisesti vedenlaatuna.
Kalastuksen pitäisi kohdistua Kirkkojärvellä pääasiassa pasuriin. Saattaa olla, että runsas kuhakanta on syönyt muut särkikalat ja kuoreet vähiin ja erityisesti isompia pasureita on kuhan hankala käyttää ravinnoksi. Esimerkiksi Tuusulanjärvellä on kuitenkin todettu, että ainakin isommat kuhat käyttävät pasuria ravinnokseen. (Vastaavia havaintoja on Kirkkojärveltä myös Markku Marttisella). Lisäksi pasuri viihtyy isompien järvien ulappa-alueilla, jossa myös kuhat saalistavat. Kaupallisesti pasuria on hankalampi hyödyntää kuin särkeä, mutta esimerkiksi tiettyihin kalasäilykkeisiin ja koiranruuaksi se tällä hetkellä kelpaa.
Kalastuksen säätely
Kirkkojärven kalastossa hyvää on se, että petokaloja kuhia on runsaasti. Kuhat kiinnostavat myös vapaa-ajankalastajia, ja uistelijoita järvellä käykin laajalta alueelta. Lisäksi kuhan alamitta nousi vuoden 2016 alusta 42 senttiin, joten kalojen koko ja kuhanpoikasten määrän pitäisi jatkossa vain lisääntyä.
Vaikka kuhan lakisääteinen alamitta nousi 42 senttiin, niin kuhan kalastusta järvellä kannattanee myös säädellä eri tavoin. Jatkossa kalastuksen säätely jää kuitenkin Varsinais-Suomen ELY -keskuksen tehtäväksi, koska Lounais-Suomen kalatalousalue ei enää uuden kalastuslain mukaan pysty säätelypäätöksiä tekemään. Lounais-Suomen kalatalousalueelle on valmistumassa vuoden 2021 aikana uusi käyttö- ja hoitosuunnitelma (KHS). Siihen kirjataan muun muassa tarvittavat kalastuksen säätelytoimet, joiden pohjalta ELY-keskus voi tehdä tarvittavat päätökset.
Kuhan sopivaksi alamitaksi järvillä, joilla kasvu on keskimääräistä (useimmat järvet) on ehdotettu 45 senttiä. Tuo alamitta olisi Kirkkojärvelläkin kalakannan tuoton kannalta ehkä parempi kuin lakisääteinen 42 senttiä, mutta kuhan kasvunopeus järvessä olisi hyvä selvittää ensi tilassa. Silloin sopiva pienin verkon solmuväli kuhankalastuksessa on 55 mm (Salminen &Böhling 2019, s. B400). Jos taas tyydytään lakisääteiseen alamittaan, niin silloin vähintään 50 mm solmuväli riittää. On kuitenkin huomattava, että mitä isompia kuhat ovat sen tehokkaammin ne pystyvät käyttämään myös pasuria ravinnokseen.
Vaelluskalat
Toiveissa on, että jatkossa Kirkkojärveen asti pääsee nousemaan taimenia, mahdollisesti myös lohia ja vaellussiikoja, merestä vesistössä esiintyvien paikallisten taimenten lisäksi. Koskenkosken voimalaitokseen ja Hålldamin säännöstelypatoon on parhaillaan tekeillä kalaportaat nousun mahdollistamiseksi. Jatkossa kalastuksen säätelyllä olisi hyvä varmistaa myös vaelluskalojen pääsy lisääntymisalueille.