RuokoKala-hankkeet

Yhdistys toteutti vuosina 2019-2022 RuokoKala -hankkeita, joiden tavoitteena oli Kirkkojärven ekologisen tilan parantaminen. Hankkeissa estettiin Kirkkojärven ruovikoitumisen laajenemista niittämällä järven laajoja ruovikoita ja edistämällä niiden hyötykäyttöä. Niitto suoritettiin Valonian laatiman suunnitelman mukaan. Leikkuu tapahtui Truxor-koneella, rantaan keruu samalla laitteella ja yhdistyksen talkoolaisten veneisiin liitetylläyhdistyksen keruuharavalla. Rantaan nosto ja vienti kompostointipaikoille tehtiin pääasiassa traktoriin liitetyllä tukkikärryllä.Vuosina 2020-22 ruovikkoa leikattiin 18 hehtaarin alalta yhteensä 440 tonnia.

Lisäksi hankkeissa avattiin Kirkkojärveen laskevien virtavesien suualueita ja vahvistettiin järven petokalakantoja kalastuksen säätelypäätöksillä sekä valvomalla kalastusta. Hankkeissa myös hillittiin järven runsaita särkikalakantoja kohdistamalla niihin voimakasta pyyntiä sekä edistämällä särkikalojen käyttöä ravinnoksi. Hankkeiden rahoitus tapahtui yhdistyksen varoin, talkootyöllä sekä julkisilla ja yksityisillä tuilla.

Aumauskoe

Kiskon Kirkkojärven rannalla suoritettiin elokuussa 2014 niitetylle ruo’olle aumauskoe Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistyksen toimesta ja Saaristomeren Suojelurahaston tukemana. Ruoko sai lahota aumassa vuoden ja se levitettiin kuivalannan levitykseen käytetyllä traktorin vaunulla syyskuussa 2015 auman viereiselle pellolle. Ruoko oli pehmennyt aumassa niin, että se oli vaivatonta levittää ja hajosi alle 5 cm:n pituisiksi palasiksi. Kokeesta saatu kokemus antaa perusteen olettaa, että levitys voitaisiin suorittaa jo niittoa seuraavana keväänä tai talvena. Myös nyt käytettyä yksinkertaisempi levityslaite voisi tulla kysymykseen.

Ravinnepitoisuuksiltaan ruokomassa vastasi olkea sisältäen kuivapainosta 1,3 % kokonaistyppeä, 0,12 % kokonaisfosforia ja 0,76 % kaliumia. Liukoisia ravinteita oli kuivapainosta laskettuna 0,05 % typpeä ja 0,02 % fosforia. Oljesta ruokomassa erosi korkeampien magnesium- ja mangaanipitoisuuksiensa suhteen.

Auman pohja oli eristetty maasta muovikalvolla, mikä mahdollisti aumasta suotautuvien vesien keräämisen ja niissä olevien ravinteiden määrän mittaamisen. Saatujen tulosten mukaan suodosvesissä poistui vuoden aikana typestä alle 5 % ja fosforista alle 10 %. Kaliumista poistui noin 25 %. Poistuneita ravinnemääriä voidaan pitää niin pieninä, että niittojätteen väliaikainen aumaaminen sen ylösottokohdan välittömään läheisyyteen vesistön rannassa ei aiheuta merkittävää ravinteiden valumista takaisin veteen.

Talkootoiminta

Yhdistyksen talkootoiminta on ollut vilkasta. Talkoita on tehty  runsaasti mm. Kirkkojärven ruovikoiden monivuotisessa niittohankkeessa (RuokoKala) ja Kirkkojärven viiden vuoden välein tapahtuneissa koeverkkokalastuksissa. Talkoisiin toivotaan enemmän väkeä, onhan niissä kyseessä yhteisten asioiden edistäminen!