”NIIN PITKÄÄN KUN JÄRVET PYSYVÄT PÄÄLLISIN PUOLIN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN
SOPIVASSA KUNNOSSA, IHMISET EIVÄT INNOSTU JÄRVIEN SUOJELUTYÖSTÄ”
Sisävesien tutkija Päivi Joki-Heiskala
Jokaisen vesistöjen käyttäjän pitäisi seurata aktiivisesti oman järvensä tilaa.
Havaintoja pitäisi tehdä ja kirjata näkösyvyydestä, vedenkorkeudesta, lämpötilasta, levähavainnoista jne. Yksi tärkeimmistä ja parhaista seurantatavoista on määräajoin suoritettava vesinäytteenotto. Kesänäytteenotosta saa selville klorofyllipitoisuuden, joka kertoo rehevyyden tasosta. Talvinäytteen tärkein osa on happipitoisuuden selvittäminen, joka kertoo
Sisäisestä kuormituksesta.
Suurimmat järvien kuormittajat ovat ulkoiset järviin tulevat vedet sekä pelloilta että metsistä. Niihin voidaan puuttua erilaisilla suojavyöhykkeillä, laskeutusaltailla ja kosteikoilla. Toinen on sisäinen kuormitus, joka on pahempi, mitä huonommassa kunnossa järvi on.
TALVINÄYTTEENOTOSTA
Lopputalvesta, kun järvien happitilanne heikkenee sitä mukaa kun erilaiset lahoamiset kuluttavat happea, on järvien tarve selvittää jään alla olevasta vedestä happitilanne ja muut tärkeät perustiedot. Talvinäytteenoton aika on juuri ennen kun sulamisvedet alkavat virrata. Kuten olemme kertoneet, on vesistöklinikalla hankittuna Limnos -näytteenotin, joka on vapaasti käytettävissä niille vesistöklinikan jäsenille, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa. Näytteenotin on saatavissa puheenjohtajalta. Järvien vesinäytteenottoja pitäisi suorittaa n. 3 vuoden välein, kuten tekee ELY-keskuskin niistä suurista järvistä, jotka ovat heidän seurannassaan. Sillä aikajänteellä näkee jo muutoksia arvoissa.
JÄRVIWIKI – KATSO MITÄ TIETOJA LÖYTYY SINUN JÄRVESTÄSI
Jokainen voi internetistä lähteä selaamaan ko. sivustoa. Järviwiki on yhteisöllinen verkkopalvelu Suomen järvistä, johon kuka tahansa voi tuottaa sisältöä. Järviwikissä on perustiedot jokaisesta yli hehtaarin kokoisista järvistä. Jokaisella alueemme järvistä pitäisi joko vuosikokouksissa tai muuten sopia, että kuka on vastuuhenkilö siitä, että järviwikiin syötetään tietoja, kuvia ym. kotijärvestä. On kunnia-asia, että Vesistöklinikan alueen järvet hoitavat ko. asian hyvin.
Mitä tapahtui vuonna 2017
Tänä vuoden alussa päättyi Veera -hanke, jonka sulattelussa tämä vuosi on mennyt vähän hiljaisemman toiminnan merkeissä. Olemme keskittyneet tilaisuuksissamme etenkin hajajätevesiasetuksen uusimpaan versioon ja sen ympärillä olevissa tilaisuuksissa on ollut osanottajia ihan kiitettävästi. Asetuksessahan on tärkeimpänä asiana, koskien vesistöjä, se että asiat ovat kunnossa 100 metrin etäisyydellä vesistöstä.
Vesinäytteidenoton kohdalla oli vuosi varsin vaikea. Talvinäytteitä ei oikein pystynyt ottamaan, kun järvien jäätilanne ei antanut siihen mahdollisuuksia. Kesänäytteitäkin otettiin varsin rajallisesti. Näytteenottoja kaupungin avustuksella otettiin kahdesta järvestä Lehmijärvestä ja Naarjärvestä.
Vesistöklinikan alueella on tänä vuonna varsin paljon toimittu kala-asioiden ympärillä Uskelanjoella, Kiskonjoella ja Anerion järven sivuojalla. Kiskonjoen korjauksien tavoitteena on, että lopultakin Kiskonjoki saataisiin siihen kuntoon, että mereltä jokien yläjuoksuille haluavat kalat pääsevät lisääntymään. Kiskonjoen kohdalla se koskee koko pääjärvialuettamme.
Mitä vuonna 2018
Tavoitteena on saada hanke, jossa saisimme osa-aikaisen projektipäällikön
aktivoimaan yhdistyksen toimintaa mm.
- Vesistöklinikan näkyvyyden parantaminen
- Kerätä yhteen alueen toimijat ja organisaatiot
- Lisätä yhteistyötä VS-alueen toimijoiden kanssa
- Tiedottamisen ja viestinnän organisointi
- Toiminnan viisivuotissuunnitelma ym.
Lisäksi pyrimme saamaan yhteenvetoja uusista tutkimustuloksista ja hankkeista, joista todettakoon
- Soiden ojittaminen näkyy vesistössä yhä enemmän
- Tietoja hankkeista
Rannat kuntoon
Ravinnepiika
Huuhtouman hallinta maataloudessa
Rusle 2015 eroosio pellolla
Teelusikallinnen tiesuolaa pilaa 20 l pohjavettä