Kosken kuohujen äärellä

Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys järjesti opintokäynnin Kosken voimalaitokselle. Voimalaitos on 110 vuotta vanha ja on toiminut yhtäjaksoisesti sähköntuotannossa. Vuorilinnan Voima oy:n toimitusjohtaja Jukka Helkama otti hoitoyhdistyksen vastaan ja näytti toiminnan veden syötöstä aina sähkön tuottoon. Käynti oli opettava ja antoisa monella tavalla.

Teksti ja valokuvat
Matti A. Kallio

Kosken voimalaitospato on betoni- ja kivirakenteinen ja tukeutuu kallioperustalle. Voimalaitos on jyhkeä tiilitalo. Veden putouskorkeus on 8,4 metriä ja sen antama teho on 0,5 MW. Laitos kykenee hyödyntämään enimmillään 10 m3 /s virtaaman. Vesi ohjataan voimalaitospadolta tuloputkelle johtavaa kanavaa pitkin.

– Vaikka meillä on historiallista turbiini- ja generaattoritekniikkaa edelleen käytössä, on toiminta modernisoitu siten, että se on automatisoitu. Vanha ruotsalaisvalmisteinen turbiini-genereaattori on yksi laitoksen yhteensä kolmesta koneesta. Myös sen käyttö on automatisoitu. Kaksi vedenalaista turbiini-generaattoria ovat uutta tekniikkaa ja keskeinen osa modernisaatiota yhdessä vahvistetun ja uusitun voimalaitospadon, tuloputken sekä sen uusien tukien kanssa. Jätimme putken vanhoista tuista osan jäljelle kulttuurihistoriallisista syistä. Tuloputken sisäpinta on HD-polyeteeniä, ulkokuori lasikuitua. Putki on tiivis ja sen kitkakerroin on alhainen. Näin potentiaalista hukkaantuu mahdollisimman vähän. Myös laitoksen vesikatto on korjattu ja uudistettu, mutta myötäilee alkuperäistä ulkonäköä, Jukka Helkama tiivistää.

Vesistön voimaa; myös luonnonsuojelua

Kosken voimalaitos saa potentiaalinsa Kiskonjoesta, joka on yksi eteläisen Suomen jokivesistöistä. Kiskon joki kuuluu Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöalueeseen, joka sijaitsee Salossa. Kiskonjoen valuma-alueen keskusjärvi on Kirkkojärvi, johon Hirsijärvi, Anerion-järvi, Iso-Kisko ja Enäjärvi laskevat.

Hirsijärven säännöstely tapahtuu Kaunistonkosken kohdalla. Säännöstelyoikeus on yksityisessä omistuksessa ja toiminta on passiivista: vesivoimaa ei enää hyödynnetä teollisessa toiminnassa mekaanisen voimansiirtirrossa aikaansaamiseksi. Kirkkojärven ja Iso Kiskon säännöstelystä vastaa Vuorilinnan Voima oy. Kosken voimalaitoksen alajuoksulla olevan Saarenjärven luusuassa on pohjapato.

Voimalaitospotentiaalin lisäksi Kiskon joki on yksi niistä Suomen jokivesistöistä, joiden on tutkimuksissa todettu soveltuvan meritaimenen ja lohen elin- ja lisääntymisympäristöksi.
Lohi on ollut aikanaan merkittävä talouskala alueella, mutta hävinnyt 1960-luvulla.
Lohi ja meritaimen ovat niin ikään uhanalaisia lajeja. Muita vaelluskaloja, joita esiintyy Kiskonjoen ja Perniönjoen osa-alueilla, ovat vimpa, vaellussiika ja nahkiainen.

Ongelmalliseksi kalojen elämänkierron osalle muodostuu se, että Kiskonjoen vesistössä on sekä patoja että muita nousuesteitä, joiden ohi kalat eivät pääse niille soveltuville lisääntymisalueille. Kosken voimalaitospadolle saakka vaelluskaloilla on nousuyhteys, jota rajoittanee Saarenjärveä uhkaava umpeenkasvu. Voimalaitospato on nousueste. Sen yläjuoksulla toisena nousun esteenä toimii Hålldamin säännöstelypato, Kurkelassa nousun estää Hollsteinin pato ja Sahankulmalla Hirsijärven pato.

Toimitusjohtaja Helkama toteaa, että Vuorilinnan Voima oy:n toiminnalle kalateiden rakentaminen tuottaa potentiaalin menettämistä eli sähköntuotannon laskua.

– Kyse on 4 prosentin hävikistä. Vuorilinnan Voima oy ei kuitenkaan suhtaudu kielteisesti kalateiden rakentamiseen. Kalatiesopimus on tehty vapaaehtoisesti, siihen ei ole lakivelvoitetta, Jukka Helkama tiivistää.

Kaikkien vastuu on kaikkien voitto

Lajien säilyttäminen on osa kansallista arvomaailmaamme. Toinen osa sitä on kulttuurimaiseman säilyttäminen niissä puitteissa, kuin se on mahdollista.

Kosken voimalaitoksen miljöö on osa suomalaista teollisuushistoriaa, mutta se on myös osa voimateollisuutemme tätä päivää ja huomispäivääkin. Kalateiden rakentamisessa on siis lantilla kaksi puolta. Toisella puolella euroa ovat kansalliset tavoitteet. Toisella puolella euroa ovat kustannukset, jotka on maksettava, että esimerkiksi voimalaitos voi toimia.

Toisella puolella lanttia on siis liiketoiminta.

Menetetty potentiaali on näin ollen kahdenlainen arvo. Se antaa tuleville sukupolville mahdollisuuden saada kokea lajirunsautta ja sen myötä kenties sellaisen kalaonnen, että perhoon tarttuu Kiskonjoessa syntynyt taimen, jopa lohikin. Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys kiittää Vuorilinnan Voima oy:tä laajakatseisuudesta ja antoisasta vierailusta.

Jukka Helkama kierrätti kiinnostuneita voimala-alueella.
Hän muistutti myös, että alueella ei ole lupa kulkea omin päin.