Kalastus ja kalastusluvat

Kirkkojärvessä harjoitetaan monimuotoista vapaa-ajankalastusta. Ranta-asukkaiden lisäksi järvi on suosittu kalastuskohde myös ulkopaikkakuntalaisten keskuudessa. Onkiminen ja pilkkiminen ovat yleisimpiä pyyntitapoja. Seisovien pyydysten (verkot, katiskat, rysät) käyttö on vähentynyt ja yhä suositummaksi ovat tulleet erilaiset viehekalastusmuodot (heittokalastus, vetouistelu, jigaaminen), joissa pyyntivälineiden tekniikka kehittyy jatkuvasti.

Kalastus kohdistuu Kirkkojärvellä, kuten myös muualla Suomessa, lähes pelkästään petokaloihin. Ennen kalastukseen ryhtymistä kalastajan on oltava perillä kalastukseen liittyvistä oikeuksista ja rajoituksista. Kaikkien 18–69 -vuotiaiden, jotka kalastavat vieheellä tai pyydyksillä tai ravustavat, pitää maksaa valtion kalastonhoitomaksu. Poikkeuksena ovat kalastajat, jota ovat täyttäneet 65 vuotta 31.12.2023 mennessä, heidät on vapautettu maksusta.

Kalastusoikeus on vesien omistajilla. Tämä ei kuitenkaan koske maksuttomia (onkiminen ja pilkkiminen) ja maksullisia (viehekalastus yhdellä vavalla ja vieheellä) yleiskalastusoikeuksia. Verkot ja muut seisovat pyydykset pitää merkitä lipuilla siten, että ne erottuvat selkeästi. Lipuissa pitää olla myös kalastajan nimi ja yhteystiedot. Lisäksi niissä tulee olla vesialueen kalastusoikeuden osoittava lupamerkki.

Kalastuslupia Kirkkojärveen voi ostaa järven yhteisten vesialueiden osakaskunnilta (ent. kalastuskunnat) ja jaettujen yksityisvesien omistajilta.

Kalakannat ja niiden hoito

Rehevän Kirkkojärven kalatuotanto ja -biomassa ovat suuria. Kalalajistoon kuuluvat ainakin ahven, kuha, kiiski, hauki, kuore, suutari, särki, salakka, pasuri, lahna, ruutana, sorva ja made sekä satunnaisesti taimen. Särkikalat vallitsevat kalastossa, mutta kalaston vahvuutena on myös vahvat petokalakannat. Järven kalalajisto voi lähivuosina täydentyä vaelluskaloilla Kiskonjokeen vuonna 2021 rakennettujen kalateiden kautta.

Hoitoyhdistys on harjoittanut Kirkkojärvellä pienimuotoista, särkikaloihin kohdistuvaa hoitokalastusta yhdistyksen omilla rysillä sekä edistänyt kotisivuillaan ja tapahtumissa särkikaloihin kohdistuvaa ruokakulttuuria mm. erilaisin ruokareseptein. Kirkkojärven kaloja voi nauttia ravinnoksi turvallisesti, sillä elohopeapitoisuudet järven ahvenissa alittivat laatunormit vuoden 2019 tutkimuksen mukaan. Ahven on yleinen ja hyvä ”myrkkymittari”, koska monet ympäristömyrkyt kerääntyvät vesistöjen ravintoketjuissa petokaloihin.

Kalakantojen hoitamisessa on Suomessa siirrytty yhä enemmän istutuksista kalastuksen säätelyyn ja kalojen elinympäristökunnostuksiin. Kirkkojärven petokalakantojen vahvistaminen on erittäin tärkeää, jotta kalastus on kestävää ja järven särkikalakantojen aiheuttamaa sisäistä rehevöitymistä hillitään.

ruutana

Kirkkojärvessä on isoja ruutanoita

lahnat

Ja komeita lahnoja

kalat-halsterissa

Kirkkojärven savustettu kuha ja lahnat ovat suussa sulavia!

Yhdistys on kerännyt Kirkkojärven kuhista suomunäytteitä ja teettänyt Lounais-Suomen Kalatalouskeskusella selvityksen järven kuhakannan kasvusta sekä pyytänyt suositukset kuhan optimaalisesta pyyntikoosta ja verkkojen solmuvälistä. Selvityksen perusteella kuhan suositeltu alamitta on Kirkkojärvellä vähintään 45 senttiä ja pienin sallittu verkon silmäkoko 55 milliä. Tällöin nopeakasvuisimmat yksilöt ehtivät kutea vähintään kerran ennen joutumista saaliiksi.

Yhdistys tiedusteli Kirkkojärven vesien omistajien mielipidettä kalastusrajoituksista ja haki tämän jälkeen ELY-keskukselta päätöksen, joka saatiin 2.5.2022. Päätöksen mukaan kuhan alamitta on Kirkkojärvellä 45 senttiä ja pienin verkon sallittu solmuväli 55 milliä. Päätös on voimassa viisi vuotta. Rajoitukset ovat nähtävillä maa- ja metsätalousministeriön kalastusrajoitus.fi -palvelussa. Lisäksi yhdistys on pystyttänyt infotauluja em. rajoituksista Kirkkojärven ja Kiskonjoen yleisille veneen laskurampeille.

Kirkkojärven hoitoyhdistys suosittelee myös suurien petokalojen (kuha yli 65 cm, hauki yli 90 cm) vapauttamista pyydyksistä, koska niillä on hyvin tärkeä merkitys kantojen elinvoimaisuudelle ja järven kalaston tasapainoiselle rakenteelle. Kuhaan kohdistettua pyyntiä sen kutuaikana 15.5.-15.6 tulisi myös välttää sen kutualueilla.

kuhan-alamitta

Alamittaisten kuhien lisäksi vapauta myös tällaiset jättiläiset, sillä ne ovat hyvin tärkeitä järven kuhakannan pitämiseksi elinvoimaisena.

Kalastuksen valvonta

Kalastuksenvalvonnan päämäärä on kalastuksen laillisuuden ja luvallisuuden varmistaminen. Valvonnan kohteina ovat kalastuslain ja -asetuksen säännökset, ELY-keskuksen alueelliset kalastusmääräykset sekä paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset kalastusluvat. Lisäksi valvonnassa kiinnitetään huomiota saaliiden asianmukaiseen käsittelyyn.

Kirkkojärven hoitoyhdistyksen varapuheenjohtaja Ilpo Ervasti valvoo kalastusta Kirkkojärvellä ja hänellä on valtuudet valvoa kalastusta myös Lounais-Suomen kalatalousalueen vesillä sekä eräillä muilla vesialueilla. Kalastuksen valvonta tukee Kirkkojärven kalakantojen hoitamista, vahvistaa järven arvokkaita kalakantoja ja edistää näin kestävää kalastusta. Tietoisuus siitä, että kalastusta järvellä valvotaan, saa kalastajat noudattamaan sääntöjä ja ohjeita. Kalastuksen valvontaa ja lupien myöntämistä helpottaisi olennaisesti, jos järven kaikki osakaskunnat (13 kpl) järjestäytyisivät ja vesien omistajat yhdistyisivät nykyistä isompiin kokonaisuuksiin.Tämä edistäisi myös vesien omistajien edunvalvontaa järvellä.

Valvonnan merkitys korostuu entisestään, koska vaelluskaloilla on mahdollisuus nousta Kirkkojärveen merestä Kiskonjokeen vuonna 2021 valmistuneiden kalateiden kautta. Suurimmat odotukset kohdistuvat meritaimeniin, joista uhanalaiset villit (=rasvaevälliset) taimenet ovat kalastusasetuksella rauhoitettuja vuoden ympäri.

kalastukse rajoitukset