Kiskonjoen-Perniönjoen vesistö kuuluu Suomen erityissuojeluvesistöihin ja se on eteläisen Suomen arvokkaimpia jokivesistöjä. Monet vesistön järvet ja varsinkin virtavedet ovat edelleen kaukana hyvästä tilasta, vaikka EU:n vesipuitedirektiivin mukaan Suomen vesistöjen ekologisen tilan tuli olla hyvä vuonna 2015.
Vesistön keskusjärven, Kiskon Kirkkojärven, ympärillä on runsaasti sekä ympärivuotista että loma-asutusta ja sen sijainti lähellä isoja kaupunkeja tekee siitä erityisen arvokkaan virkistyskäytölle. Kauniit ja hyvin vaihtelevat maisemat ovat suuressa arvossa sekä ranta-asukkaiden että vierailijoiden keskuudessa.
Kirkkojärvi on kuitenkin hyvin rehevöitynyt. Järven virkistyskäyttöä haittaavat ajoittaiset leväkukinnat, veden sameus, massiiviset rantakasvustot sekä suuret veden korkeuden vaihtelut. Järven ekologinen tila on välttävä, eikä sen tilaa ole saatu kohenemaan, vaikka järven tilan parantamiseksi on tehty vuosikymmenien varrella monia ohjelmia ja suunnitelmia. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen laatiman vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Kirkkojärven ekologista tilaa ei tulla saamaan hyväksi edes vuoteen 2028 mennessä.
Kirkkojärven Kirkonkylän uimaranta 13.9.2023
Kirkkojärven hoitoyhdistys katsoo kuitenkin, että suurimmat syyt Kirkkojärven nykyiseen tilaan ovat edellä mainittujen kunnostusohjelmien tehottomat toimenpiteet ja toimenpiteiden puutteellinen toteuttaminen.
Varsinais-Suomen kolmanneksi suurimman järven tilan paranemisella olisi luonnon monimuotoisuuden kohenemisen lisäksi erittäin myönteinen vaikutus Kirkkojärven virkistyskäytölle, ihmisten terveydelle, kiinteistöjen arvolle ja matkailulle sekä Salon alueen vetovoimaisuudelle asuinpaikkana.
Kirkkojärven ravinnekuormituksen vähentämisellä olisi lisäksi suora vaikutus Saaristomereen, jonka tila on huomattavasti heikentynyt. Saaristomeren rehevöitymisen keskeisin syy on vesistöistä mereen tuleva ravinnekuormitus. Kirkkojärven teoreettinen viipymä on vain noin kuukausi, joten järven kuormituksesta osa siirtyy nopeasti Kiskonjokeen, joka laskee Saaristomereen.
Hoitoyhdistys on laatinut Kiskon Kirkkojärvelle hoitosuunnitelman vuosille 2022-2027. Suunnitelman päämääränä on saada Kirkkojärvi hyvään tilaan vuoteen 2028 mennessä.
Suunnitelman seitsemään osatavoitteeseen päästään toteuttamalla seuraavat toimenpiteet:
Järven veden ja pohjan tila ovat parantuneet
- Siirretään Toijan jätevedenpuhdistamon jätevedet Muurla-Salo yhteisviemäriin.
- Puhdistetaan tehokkaasti yhteisviemäriin kuulumattoman ranta-asutuksen jätevedet ja harmaat vedet.
- Vähennetään olennaisesti maatalouden kuormitusta vesistöön.
- Vähennetään olennaisesti metsätalouden kuormitusta vesistöön.
- Estetään myrkylliset valumat kaivannaisjätealueilta.
- Estetään järven umpeenkasvu ja ruovikoiden laajeneminen.
- Selvitetään mahdollisuudet muuttaa järven säännöstely nykyistä ennustettavammaksi ja luonnonmukaisemmaksi.
Järven kalasto on tasapainossa
- Hillitään järven tiheitä särkikalakantoja.
- Vahvistetaan järven petokalakantoja.
- Valvotaan ja opastetaan kalastusta.
Kalojen kulkuyhteydet ja kutualueet ovat kunnossa
- Avataan kaloille ja muille vesieliöille esteettömiä reittejä Kirkkojärveen ja siihen laskeviin virtavesiin.
- Kunnostetaan virtavesiä ja pienvesiä.
Järven tila on tehokkaassa seurannassa
- Seurataan järven tilaa intensiivisesti.
Asukkaat pitävät huolta järvestä ja luonnosta
- Opastetaan ranta-asukkaita huolehtimaan järven tilasta ja luonnon monimuotoisuudesta.
Yhteistyö on tiivistä
- Vesien omistajat aktivoituvat Kirkkojärven hoitamiseen.
- Solmitaan yhteistyöverkostoja eri toimijoiden kanssa.
Viestintä ja edunvalvonta ovat tehokasta
- Viestitään monipuolisesti ja valvotaan yhdistyksen etua Kiskonjoen vesistön ja Kirkkojärven tilaan vaikuttavissa hankkeissa.
Jokaiselle suunnitelman toimenpiteelle on esitetty vastuu- ja yhteistyötahot sekä mahdollinen julkinen rahoitus ja alustava toteuttamisaikataulu. Suunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen perustuu suurimmaksi osaksi vapaaehtoisuuteen sekä eri tahojen yhteistyöhön ja valmiuteen kehittää ja osallistua toimenpiteiden rahoitukseen ja toimeenpanoon. Kaikki hoitosuunnitelman toimenpiteet ovat tärkeitä, jotta Kirkkojärven rehevöitymiskehitys saadaan pysäytettyä ja järven ekologinen tila kääntymään hyväksi vuoteen 2028 mennessä.
Järven tila pystytään saamaan hyväksi, mikäli suunnitelman toimenpiteet myös toteutetaan. Hoitoyhdistys pyrkii vaikuttamaan kaikkiin suunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin. Niiden toteutuminen riippuu myös monien muiden tahojen aktiivisuudesta. Näitä ovat toiminnanharjoittajat, yritykset, kotitaloudet, kansalaisjärjestöt, valtion hallinnon sektori- ja lupaviranomaiset, Salon kaupunki, tutkimuslaitokset, etujärjestöt, yhdistykset ja vapaaehtoiset toimijat.
Ratkaisevan tärkeää on saada Kirkkojärven valuma-alueen toimijoita mukaan Kirkkojärven tilan parantamiseen. Hoitoyhdistys edistää Kiskonjoen vesistön ja Kirkkojärven valuma-alueen toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Ensisijainen vastuu hoitosuunnitelman monien toimenpiteiden toteutumiselle on niillä yksityisillä toimijoilla, jotka vaikuttavat toimillaan suoraan Kiskonjoen vesistön ja Kiskon Kirkkojärven tilaan. Yhdistys on laatinut järven ranta-asukkaille eettiset ohjeet, josta käy ilmi, miten kukin kotitalous voi omalta osaltaan vähentää järveen joutuvaa vesistökuormaa. Myös julkisella hallinnolla on vastuu järven ekologisen tilan kohentamisessa.
Yhdistys seuraa vuositasolla suunnitelman toteutumista. Suunnitelmaa voidaan päivittää tarpeen mukaan mm. uusien tutkimustietojen pohjalta. Suunnitelman toteutumisesta yhdistys tekee yhteenvedon vuonna 2027.